KEVÄÄN MERKKEJÄ PIETARISSA

Viime keväänä vaihdossa ollessani melkein hämmästelin, kuinka paljon vauhdikkaammin kevät eteni Pietarissa kuin Etelä-Suomessa, vaikka näin lähellä sijaitaan. Myös tällä hetkellä Pohjolan Venetsian kanaalit sulavat hyvää vauhtia. Pientä takapakkia kevään tuloon toivat toissa viikon räntäsateet. Mutta varmasti kohta myös työmiehet Suomi-talon edessä voivat hakata mukulakiviä ilman pipoja. Pietarin ydinkeskustan Bolshaya Konyushennaya -kadusta, jossa Suomi-talo LUT:n ja muiden suomalaisten edustustot toimistoineen sijaitsevat, ollaan parhaillaan rakentamassa kävelykatua. Työt aloitettiin viime syksynä ja kävelykadun valmistumisesta liikkuu kahdenlaisia huhuja. Katsotaan, josko kävelykadulla pääsee kävelemään törmäämättä työmiehiin vielä tämän vuoden puolella.

Itselläni on ollut ilo saada tehdä ja kokea monenlaisia asioita Suomi-talolla ja Nordissa: lähtien Nordin sivujen päivityksistä Pietarin yliopistojen rehtoreiden nimikirjoitusten keräilyyn. Suomen tasavallan Presidentin tapaamisesta monien erilaisten ihmisten tapaamiseen, niin LUT:n venäläisen partneriyliopiston opiskelijan keskusteluista, toissa viikon Vologdan alueen hallituksen edustajien keskusteluihin Suomen Pietarin Pääkonsulaatissa. Mielenkiintoisissa tapahtumissa olen saanut olla läsnä sekä osaltaan järjestämässä, lähtien Suomi-talon eri edustustojen avajaisista viime viikon FRIU (Finnish-Russian Innovation University) kokouksen järjestämiseen.

LUT:n toimesta on järjestetty pari omaakin tapahtumaa Suomi-talolla. Viime vuoden puolella FRIU:n ryhmä kokoontui Suomi-talolla, jolloin ensimmäisen kerran hyödynsimme Suomi-talon uudistettuja, ajanmukaisia kokoustiloja. Sen jälkeen LUT:sta tehtiin yhteisjuttu Aalto-yliopiston kanssa Venäjän Aika -lehteen. Artikkeli on luettavissa viime vuoden viimeisestä numerosta. Ja katsotaan mitä kaikkea mielenkiintoista kevät tuo tullessaan…

*************************************************************

Henri Malkki

FRIU: what you could find in this word?

I started to work for LUT and NORDI since last year, August and already during the first month I understood that I have found the place where there is very interesting and at the same time very challenging work. I would say that I started to respect all Finnish people which try to work with Russian market, study it, negotiate with Russian people, managing common projects. It’s possible to read about Russia, participate courses about this market and absolutely another thing is to work in this field, “building the bridge between EU and Russia, Finland and Russia” and I’m very proud that LUT and NORDI has the most important role in this!

Currently we have and support one of such projects as FRIU (Finnish-Russian Innovation University). You could ask what is the role of such university, why we try to develop this and what is the future of this network? Like you have already understood, this is the innovation university which combines technologies, business and design as the main areas of expertise. Also, this is the network or alliance between Finnish and Russian universities which creates opportunities for most effective and productive work in common research projects, educational and training programs. This is very young university with 3 years of history but already with some results such as common applications for several funding programs, training programs in the field of innovations for Russian groups, seminars and conferences.

During this spring we are planning to organize FRIU conference as pre-conference to EU-Russia Innovation Forum. This would be good opportunity for FRIU network to attract more highly respected participants of forum which could give us their recommendations and advices for further development of this alliance!

If you go to NORDI’s website you can find that currently FRIU includes only 6 universities from Russian side (from St. Petersburg) and 3 universities from Finland. But this network “Innovation University” started to be famous and popular in Russia and more and more universities would like to be the part of it. What is the interest for them from such membership? This is not the secret for the whole world that Finnish education is the best now internationally and Russian education has many reforms and changes nowadays. The opportunity to get advice from Finnish universities, participate in short-term training programs in Finland, create common master programs in the special field are just the minimum for FRIU participants!

If you permit me to dream a little bit, I would say to you that FRIU could in one day include Russian universities from different parts of this country (St. Petersburg, Moscow, Ural area, Siberia, etc.), majority of Finnish universities and such alliance will be open minded and creative with new innovative ideas not only in the field of education, but also in business, technologies and of course, design!

And NORDI is trying to do all the best in order my dreams come true!;))

With very warm wishes,

Katja

===================================================================
Katja Novikova is working as a reasearch director at Nordi.

Venäjä osaamista kartuttamassa

Olen nyt reilun vuoden ajan saanut tehdä työtä mielenkiintoisessa kansainvälisessä ympäristössä – Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskuksessa, Nordissa. Työ täällä on tuonut eteeni itäisen naapurimaamme ja sen erityispiirteet sekä mahdollisuudet. Kuten kansainvälisyydestä vastaava vararehtorimme Minna Martikainen toteaa: ”Venäjä ja sen markkinoiden ymmärtäminen ovat LUT:n kansainvälistymisen keskeisiä elementtejä.  Meillä LUT:ssa tarvitaan lisää osaamista Venäjästä ja venäläisestä toimintaympäristö.”

Minulla on ollut tilaisuus osallistua LUTin koulutus- ja kehittämiskeskuksen järjestämään Kansainvälinen Liiketoiminta Venäjällä opintokokonaisuuteen Kurssi tarjoaa  mm. ”paitsi kattavan läpileikkauksen kansainvälisestä liiketoiminnasta venäläisessä toimintaympäristössä, myös tarkkaa tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat yrityksen menestymiseen globaalissa toimintaympäristössä.” (katso http://developmentcentre.lut.fi/koulutukset.asp?kid=780).

Eräällä kurssilla yhtenä kurssilukemistona käytimme Simon Erik Olluksen vuonna 2008 ilmestynyttä Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) raporttia ”Venäläinen kapitalismi ja Suomi”. Raportissaan Ollus mielestäni kuvailee hyvin venäjäosaamista: ”venäjäosaamisen ydin on loppujen lopuksi kyky ymmärtää ja ennakoida Venäjän kehitystä ja sen vaikutusta Suomeen. Osaaminen lähtee asenteesta ja sen voisi luonnehtia koostuvan kahdesta komponentista: ymmärtämisestä ja aktiivisuudesta. Ymmärtäminen on mm taitoa tarjota omaa erityisosaamista aloilla, joista on hyötyä venäläisillä tahoilla. Aktiivisuus tarkoittaa kykyä ja uskallusta toimia Venäjän ja venäläisten kanssa.”

Tämä koulutus on jo tähän mennessä (kurssit ovat nyt puolivälissä) antanut minulle hyvän yleiskuvan Venäjästä globaalissa markkinataloudessa sekä mm. valottanut Venäjän muuttuvan toimintaympäristön haasteita ja mahdollisuuksia. Koulutus auttaa minua suoriutumaan paremmin haasteellisissa työtehtävissäni kasvattamalla henkilökohtaista ymmärrystäni Venäjästä ja Venäjän markkinoiden erityispiirteistä. Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kulttuurin ja maan ymmärtäminen helpottaa yhdessä tekemistä ja auttaa ymmärtämään toisinaan hyvin erilaisia tapoja käsitellä asioita.

Olen myös voinut ylpeänä todeta, että yliopistostamme löytyy erittäin korkeatasoista Venäjä osaamista. Luennot ovat olleet todella mielenkiintoisia. Aihepiirit ovat antaneet paljon yleistietoa, mutta tuoneet esille myös uusinta tutkimustietoa. Omia luennoitsijoitamme ovat täydentäneet alan erityisosaajat yhteistyöyliopistoista ja yritysmaailmasta. Mielenkiintoa on toki lisännyt myös aikuisopiskelun suoma etu: kurssilaisten omat kokemuksen ja näkemykset, joista olemme saaneet syntymään hyviä keskusteluja kurssipäivien aikana.

Vielä on edessä joitakin uusia kursseja. Seuraavaksi menemme opiskelemaan muutamaksi päiväksi Pietariin.  Pääsemme kartuttamaan Venäjä osaamistamme autenttisessa ympäristössä eräässä Venäjän suurimmista ja vanhimmista yliopistoista, Pietarin valtion yliopistossa.

==================================================================================

Kirjoittaja Leila Armila on LUTin tietojohtamisen aikuismaisteriohjelman  "kasvatteja" ja nykyään töissä Nordissa kehityspäällikkönä.

LUT Suomi- talolla

LUT on läsnä Suomi-talolla Pietarin metropolissa. Pietarin Suomi-talo on suomalaisen kulttuurin, tieteen ja elinkeinoelämän kohtauspaikka Pietarissa. Täällä toimii monien eri suomalaisten toimijoiden edustustoja, mm. kaupunkien edustustoja, Finpro, Finnvera, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Isku Interior, OP Pohjola, jne. Suomen Pietarin instituutti, jonka sijaitsee LUT:n toimistoa kerrosta ylempänä, vastaa tällä hetkellä talon hallinnosta Pietarissa. Instituutti edistää suomalaista ja venäläistä kulttuuri- ja tiedeyhteistyötä. Ylhäällä instituutin tiloissa on erilaisia näyttelyitä sekä ylimmässä kerroksessa instituutin yhteydessä toimii myös kirjasto.

Suomi-talolla toimii myös Pietarin suomalainen koulu. Muista Suomen yliopistoista Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen ja CEMAT-tutkimuskeskuksen (The Center for Markets in Transition) yksikkö toimii LUT:n kanssa Helsinki-keskuksen tiloissa Suomi-talolla. Helsinki-keskus edustaa Helsingin, Tampereen ja Kotkan kaupunkeja. Ylipäänsä Suomi-talon tapaista keskittymää ei muilta mailta Pietarista löydy, joten siten täällä olevat suomalaiset voivat ylpeinä pitää maamme lippua korkealla.

Suomi-talo ja siten myös LUT ovat hyvillä paikoilla täällä Pietarin keskustassa. Suomi-talo, tai sen rakennus, joka on osa yli 160 vuotta vanhaa kirkkokartanoa, on käynyt läpi pitkän saneerauksen. Tuloksena ovat varsin edustavat tilat, joissa täällä olevien toimijoiden kelpaa työskennellä. Meillä LUT:lla on toimisto, jonka jaamme Finnveran kanssa.. Sen lisäksi käytössämme tyylikäs neuvotteluhuone. Sitä onkin jo käytetty  hyödyksi viime syksynä. LUT:lla on Suomi-talolla nyt myös käytössä kaksi studioasuntoa, joita pystytään tarjoamaan majoitusratkaisuina Pietarissa, esim. täällä vieraileville tutkijoille. Asuntojen toimivuutta testasimmekin viime viikolla. Muutamia hienosäätöjä lukuun ottamatta niihin kelpaa tarjota majoittautumaan.

 Lisää itse LUT:n toiminnasta Suomi-talolla, tapahtumista sekä kaikesta mahdollisesta Lappeenrannan ja Suomi-talon välillä kevään aikana voitte lukea vielä tulevissa blogi tarinoissa. Itse Suomi-talosta, mm sen historiikista, viime vuoden tapahtumista, toimijoista löytyy lisää Suomi-talon kotisivuilta:

http://www.suomi-talo.fi/

___________________________________________________________________________
Kirjoittaja Henri Malkki on LUTin opiskelija, joka on kevään töissä Nordissa tutkimusapulaisena ja myös tavattavissa Suomi-talossa.

Pohjoinen ulottuvuus tutkimuskohteena

Suomen lähihistoriassa 1990-luku oli mielenkiintoinen ajanjakso. Vuosikymmenen alussa Neuvostoliiton talous heikkeni olennaisesti. Kommunistinen supervalta hajosi vuonna 1991 ja jakaantui viideksitoista valtioksi. Tässä yhteydessä ”kylmä sota” loppui. Suomelle tärkeä ”idänkauppa”, toisin sanoen bilateraalinen clearing-kauppa itäisen jättivaltion kanssa tuli tiensä päähän. Suomen talous syöksyi syvään lamaan.

Kylmän sodan kaudella Moskova suhtautui epäluuloisesti läntisiin integraatiohankkeisiin. Tästä huolimatta Suomi onnistui pääsemään 1960-luvulla perustettuun Euroopan vapaakauppa-alueeseen (EFTA) liitännäisjäseneksi ja solmimaan vapaakauppasopimuksen EEC:n (EU:n edeltäjä) kanssa vuonna 1973. Maamme talouselämän kannalta molemmat sopimukset olivat elintärkeitä.

Neuvostoliiton hajottua ulkopoliittinen este Suomen EU-jäsenyydelle poistui. Samalla oli selvää, että jälkikommunistiset maat olivat pyrkimässä monilukuisesti EU:n piiriin. Suomelle oli tärkeää päästä EU:n jäseneksi ennen entisen itäblokin maita. Ruotsin ja Itävallan ohella Suomesta tuli EU:n jäsen 1990-luvun puolivälissä. Tässä yhteydessä EU sai pitkän rajan Venäjän kanssa.

Tätä tosiasiaa korosti kaksi vaalikautta pääministerinä toiminut Paavo Lipponen Brysselissä. Hänen mukaansa EU:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Unionin uuteen koillisrajaan. Tässä yhteydessä syntyi Pohjoisen ulottuvuuden (PU) käsite. Vuonna 1999 PU:n käsite hyväksyttiin EU:n asiakirjoihin. Siihen liittyvän politiikan pääasiallinen tarkoitus on alun perin ollut se, että ”kylmän sodan” juoksuhaudoista voitaisiin siirtyä kumppanuuteen idän ja lännen rajalla.

Toimin 1990-luvun alkupuoliskolla Glasgown yliopiston professorina johtaen siirtymätalouksiin erikoistunutta laitosta. Skotlannissa Aberdeenin yliopistossa oli Pohjoismaiden seurantaan keskittynyt instituutti, jonka kanssa olin yhteistyössä. Virkaveljet Aberneenissä kutsuivat Lipposen puhumaan laitokseensa hänen virkakautensa alussa. Sain kutsun tilaisuuteen. Esitelmän jälkeen sain tilaisuuden jututtaa tuoretta pääministeriä.

Melko pian tämän jälkeen noudatin kutsua siirtyä professoriksi Lappeenrantaan, missä Pohjoinen ulottuvuus liittyi arkipäivään. Jälki-neuvostoliittolaisella kaudella tavarat, ihmiset ja palvelut olivat alkaneet liikkua itärajan yli entistä olennaisesti vapaammin. Venäjän puolella oli ryhdytty kansainvälisen rahoituksen turvin toteuttamaan ympäristöhankkeita, joista ei Neuvostoliiton aikana olisi edes voitu keskustella.

Vallitsevissa olosuhteissa ei ollut yllättävää, että huhut Pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvän, akateemisen tutkimuksen rahoittamisesta lisääntyivät vuosisadan lähestyessä loppuaan. Kaakkois-Suomen kansanedustajat lobbasivat asian puolesta. Vuosisadan vaihteessa tapasin pääministeri Paavo Lipposen, jolta rohkenin kysyä asiaa suoraan. Hän arveli salaperäisesti, että myönteinen päätös ei ole mahdoton.

NORDI (Northern Dimension Research Centre) Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus perustettiin vuonna 2003, kun Interreg-rahapaketti oli asian osalta saatu kasaan. Tämän järjestelmän periaatteena on se, että puolet rahasta tulee Brysselistä ja toinen puoli kotimaisista lähteistä. Raha ja sen käyttöön liittyvä vastuu jaetaan EU:n ja jäsenmaan välillä. Viranomaiset valvovat tarkasti rahan käyttöä, jotta väärinkäytöksiltä vältyttäisiin. Rahoituksen rakenteesta johtuen oli luonnollista, että kaikki NORDI:n julkaisusarjan selvitykset laadittiin englanniksi.

Alkuperäinen aikataulu 850 000 euron paketin käytölle oli kolme vuotta. Aikaa saatiin pidennettyä vuodella johtuen siitä, että eri tutkimusten valmistumisaikaa ei voitu täsmällisesti ennakoida.

Lipposen toisen kabinetin opetusministeri, Antti Kalliomäki, kävi henkilökohtaisesti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutustumassa NORDI:iin. Pian tämän jälkeen selvisi, että NORDI saa opetusministeriöltä kolmen vuoden lisärahoituksen (350 000 euroa vuodessa). Muistan hyvin, että ministeri teki itse muistiinpanoja palaverin aikana.

NORDI:n alkutaipaleella haettiin sen johtoon tohtoritasoista johtajaa kolmen vuoden sopimukselle. Erittäin mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen todettiin, että sopivaa henkilöä ei löydy. Tästä johtuen hoidin tehtävää usean vuoden ajan professorin viran ohella. Tehtävä oli mielenkiintoinen, mutta haastava. Tuon rupeaman aikana NORDI:n julkaisusarjassa ilmestyi reilut 50 tutkimusraporttia, joista itse laadin kymmenkunta. Vapaa-ajan ongelmia ei juuri ollut.

NORDI:n toimintaan vakiintui vuotuinen seminaari, joissa aina esiintyi korkean tason asiantuntijoita. Soveltavaa tiedettä tuottavan tutkimuskeskuksen tarkoituksena oli saavuttaa laaja kuulija- ja lukijakunta, joka koostui yritysedustajista, virkamiehistä ja tiedottajista. Osanotto on vuodesta toiseen vastannut odotuksia.

Työskentely NORDI:ssa oli sikäli miellyttävää, että rahoitus ei ollut suoraan sidottu tiettyihin aiheisiin, vaan akateeminen vapaus oli tältä osin olemassa. Luonnollisesti sidosryhmien toiveet oli otettava huomioon raporttien aiheita valittaessa. Käytin tätä vapautta hyväksi esimerkiksi siten, että laadin ajankohtaisia katsauksia siirtymätalouden kehityksestä käyttäen lopputuotteita omien kurssien oppikirjoina. Tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen onnistui täten kätevällä tavalla.

=================================================================================

Kirjoittaja Tauno Tiusanen on LUTin emeritusprofessori ja Nordin ensimmäinen johtaja.