Toukokuun terveisiä Suomi-talolta

Juhlapyhät Venäjällä

Pääsiäinen on Venäjällä suuri kirkollinen juhlapyhä, kuten meillä Suomessa. Toisin kuten meillä pitkäperjantai ja 2.pääsiäispäivä ovat lomapäiviä, Venäjällä ne ovat normaaleja työpäiviä. Myös Suomi-talolla, jossa jokaisen suomalaisen organisaation, toimijan ja yrityksen palveluksessa on vähintään yksi venäläinen työntekijä, tämä näkyi niin, että melkein poikkeuksetta kaikki suomalaiset olivat pääsiäislomilla, mutta venäläiset olivat normaalisti töissä pitkäperjantaina sekä 2.pääsiäispäivänä.

Mutta vapun tienoilla, jolloin Suomessakin juhlitaan kovasti, Venäjällä toukokuun ensimmäinen viikko, huipentuen 9.5. Voitonpäivään, on loma-aikaa. No virallisia vapaapäiviä ovat vapun jälkeinen sekä siitä seuraava maanantai. Heti vapun jälkeisenä maanantaina Suomi-talollakin oli hiljaista. Myös suomalaisista oli vain muutama pistäytynyt Suomi-talolle töihin, syystä että tapaamisia ei voinut järjestää venäläisten kanssa johtuen lomajaksosta. Ja Voitonpäivän maanantaina talossa ei varmasti ollut ketään muuta kuin vartija.

Lappeenranta – Imatra päivä

Toukokuun 12. päivä Pietarissa järjestettiin Lappeenranta-Imatra päivä, jossa oli mahdollisuus tutustua Lappeenranta-Imatra seudun matkailu-, shoppailu, bisnes- ja opiskelumahdollisuuksiin. Tapahtumapaikkana oli Pietarin kulttuuri- ja taideyliopisto Pietarin keskustassa. Myös LUT oli edustettuna kahdella MITIM opiskelijalla ja yhteensä kolmella edustajalla. Paikalla oli myös venäläistä mediaa, jotka olisivat halunneet kuulla myös LUT:sta. Lopulta aika riensi niin nopeasti, että kaikilla tapahtumaan osallistujilla ei ollut mahdollista pitää esitelmää/puhetta. Kuitenkin pääsin antamaan haastattelun yhdelle isolle venäläiselle nettiportaalille. Tapahtumapaikan yliopiston, Pietarin kulttuuri- ja taideyliopiston kansainvälisten suhteiden päällikön kanssa sovittiin tapaamiset seuraavalle päivälle Suomi-talolla, jonne he kolmen hengen delegaation kanssa saapuivatkin keskustelemaan mahdollisista yhteistyökuvioista. Aika näyttää, kuinka niissä lopulta käy.

Teknillisen tiedekunnan vierailu Suomi-talolla

Teknillisen tiedekunnan ryhmä dekaanin johdolla vieraili Pietarissa 12.–14.5. Ensimmäisenä vierailukohteena heillä oli Suomi-talo heti 12.5. Joten itselläni päiväohjelma jatkui Lappeenranta-Imatra päivän jälkeen oppaana Suomi-taloa näyttäen teknillisen tiedekunnan porukalle. Vilkaisimme myös Suomi-talon studioasuntoja, joita LUT:lla on kaksi vuokrattavana. Asuntoja oli sisustettu sitten viime näkemäni ja tekivät aivan hyvän vaikutuksen, ilmeisesti myös muuhun porukkaan. Asuntojen sisustus tulee vielä muuttumaan, kun niihin tulee vielä ripaus LUT ilmettä mukaan.

Bolshaya Konyushennaya kadulla, jossa Suomi-talo sijaitsee, rakennustyöt edistyvät rivakkaa vauhtia. Tarkoittaa sitä, että näillä näkymin katu tulee valmiiksi kävelykaduksi vielä tämän vuoden aikana, jopa kesän jälkeen. Joten hyvää tulevaa alkukesää on hyvä toivottaa Suomi-talolta!

ps. Tätä juttua julkaistessa on kerrottava, että itse asiassa tuo kävelykatu olikin valmistunut jo viime viikolla!

=================================================================
Henri Malkki

Odessan helmen metsästys - matkalla Venäjän voitonpäivänjuhliin

Venäjän voitonpäiväjuhla 9.5.

Miten vietän, tästä se kaikki alkoi.

Lähdenkö katsomaan paraatia Stalingradiin, nykyiseen Volgogradiin, kaupunkiin, josta saksalaiset käännytettiin takaisin Saksaan, vai, … käynkö nyt Odessassa, kaupungissa, jossa jäi käymättä 80 –luvulla, kun muut työmaan miehet ja naiset sinne suunnistivat. Vuokraemännän mielipide voitti, mene Odessaan, siellä sinua kannatellaan käsillä.

Niin, sitten matkaan Suomen asemalle ja lipun ostoon. Pietari-Odessa, lippu tuli. Lähtö oli minuuttia vaille puolenyön 6.5. Vaunupalvelija, joka tarkasti lipun vaunun ovella sanoi, että voi olla, että sinut ajetaan junasta ulos, kun sinulla ei ole Valkovenäjän transit-viisumia. Huh. Ei kai se nyt ole kovin suuri juttu ostaa sellainen junasta  tai sopia asia muuten. En ollenkaan tiennyt olevani matkalla Valkovenäjälle.

Olin ihan tyytyväinen matkaani kunnes 7.5 illalla puoli kahdeksan ennen Gomelia hyttiini tuli 4 tullimiestä etsimään sitä suomalaista ja herrat sanoivat, että matka päättyy nyt tähän. Ulos junasta. Kerää tavarasi. Kysyin, että eikö ole mitään tehtävissä. Lisäksi kerroin yliopistoyhteistyöstämme Valkovenäjän kanssa ja että minulle ei ole kukaan kertonut Valkovenäjän transit-viisumista. En myöskään  tiennyt koko junan Valkovenäjälle menevänkään.  Jalallani en ole astunut Valkovenäjän maaperälle.

 Mikään ei auttanut. Ulos vain.  Paikan nimi oli Slovechno. Keskellä ei mitään - ei ihmisiä eikä rakennuksia. Juna lähti. Törrötin yksin asemalaiturilla. Tullimies tuli kanssani pieneen 1800 –luvun tönöön, jossa ukko lasin takana, rillit päässä leikkasi minulle saksilla palan paperia, joka oli junalippu takaisinpäin paikalliseen puujunaan (puupenkit) asemalle nimeltä Klinkovich. Lippu oli maksettava tasarahalla, 100 ruplaa. Raha onneksi löytyi. Puujunassa kuorsasi ukko puupenkillä pötköllään niin kovaa, että meinasi vaunu hajota. Toisessa penkissä oli perhe ja kolmannessa penkissä toinen ukko joi litran pullosta votkaa pullon suusta.  Vaunupalvelija olisi mielellään kuunnellut murheitani, mutta esitin ynseätä, kun ei kurjuuteni reposteleminen silloin minua huvittanut. Lukashenka menetti juuri nyt suomalaisen puolustajan, yhden , tavallisen rivikansalaisen.  Tullimies oli evästänyt minua, että etsi Klinkovichista taksi, joka vie sinut Venäjälle ja Venäjän kautta Ukrainaan, jossa on Odessa.

Kello 10.17 0lin Klinkovichissa ja kävelin aseman edessä olevan ensimmäisen taksin luo.  Kerroin, että tullimies kehotti etsiytymään Ukrainaan Venäjän kautta maanteitse ja kysyin lähteekö hän minua kyyditsemään. Taksi Nikolai oli nuori isä, jonka vaimon piti juuri synnyttää perheeseen perheenlisäystä ja vaimo pelkäsi päästää miestään öiselle matkalle vaarallisille teille ja ulkomaalaisen naisen kanssa. Nikolai kuitenkin lähti. Hän vaihtoi auton rekisterikilvet, otti taksimerkin pois auton katolta, haki kotoa passin, kahdelta ystävältä karttoja Venäjälle ja Ukrainaan ja lisäksi hän hankki neuvoja muilta takseilta Klinkovichissa. Valmistelut kestivät noin tunnin. Ajattelin, että nyt selvitään vain rauhallisella mielellä ja kauniilla puheilla.

Matka alkoi. Oli hirveän pimeää ja mahdoton hernerokkasumu, joka kesti läpi koko yön- jonka aikana emme nukkuneet ollenkaan. En uskaltanut nukahtaa, pelkäsin sitten kuskin nukahtavan. Juttelin koko matkan. Puhuimme Suomesta ja Valkovenäjästä. Nikolai ajoi ensin ystävänsä neuvosta lähimmälle kolmen valtion rajanylityspaikalle. Sumussa oli ajettava mateluvauhtia. Ensimmäisenä yllätyksenä olivat sumun keskeltä eteemme juosseet ketut.  Seuraavana oli vuorossa tapaaminen kuoleman kanssa.

Käännyimme suuresta liittymästä oikealle, vastaan tuli rekka, mutta rekan takaa automme eteen yhtäkkiä hyppäsivät auton etulyhtyjen valot. Rekka ja Nikolai ehtivät kääntyä yhtä aikaa vasemmalle ja nokkakolaria yrittänyt auto oikealle. Emme edes törmänneet. Näin läheltä kuolemaa en ole katsellut. Siinä vain ajattelin, että vielä ei ollut minun vuoroni. Pelästyä en osannut. Seuraavan yllätyksen tarjosi prostituoitu, joka oli hypännyt keskelle tietä ja yritti väkisin pysäyttää automme. Harmaa. Kaunis puku, huulissa kovasti maalia, ei laukkua eikä muitakaan matkatavaroita.

Rajalle ja tulliin päästyämme tullimies sanoi, että tästä pääsee läpi Nikolai, taksi, mutta en minä. Valkovenäjän viisumi puuttuu. Ajakaa Branskiin, 300 km, siellä on raja auki. Aamu alkoi sarastaa. Matkan pysäytti”Posteljooni Petja” (Nikolai kertoi tästä sarjakuvasankarista) joka kauppasi vihreitä kortteja. Ne olivat pakollisia. Ajoimme Petjan toimistoon. Uusi sukellus 1790 –luvulle- Huone, jonka keskellä töröttää iso rautapatteri, rautaheteka, jossa oli kova patja ja viltti, pöytä ja tuoli.  Petja kirjoittia vihreitä kortteja. Minä maksan. Matka jatkuu.

Tällä rajalla Valkovenäjän rajamies nukkuu kopissaan koppalakki pöydällä ja pää pöydällä. Ajamme läpi. Venäjän tulli helppo, Ukrainan ei. Täällä minua epäillään huumeiden ja lääkkeiden salakuljettajaksi ja kysytään, että mistä tulet ja minne menet. Mitä laukussa on. Menen Odessaan ja tulen Venäjältä. Valkovenäjää en mainitse. Matka jatkuu. Jonotimme rajalla yli tunnin verran. Sitten olimmekin jo Ukrainassa.

Nyt pitää löytää rata, juna ja asema. Ensimmäinen asema löytyy Gorodnja nimisestä kylästä. Minulla ei ole Ukrainan Griveneitä, ajamme torille vaihtamaan niitä torikauppiailta. Saan maan rahaa. On aamu, kello on yli kahdeksan. Nikolain pitäisi mennä kotiin. On laskun aika. Kaivan hänelle 250 euroa, 25 euroa jätän itselleni.

Odotan bussia Gorodnjassa  Cherrnigiviin päin, jossa on junia. Etäältä huikkaa toinen Nikolai, se joka näytti miltä mummolta torilla voi vaihtaa rahaa ”Tule kyytiin” Hän on pakannut autoonsa 3 naista takapenkille ja haluaa minut etupenkille. Mene kyytiin. Kyyti maksaa 23 griveniä jokaiselta meistä. Nikolai on elementissään ja hauskuttaa naisia. Minä vaan en jaksa puhua.  Muut naiset poistuvat. Nikolai paasaa ja ajeluttaa autollaan. Haluaisi näyttää puistot ja kirkot, mutta itse haluaisin jo matkaan ja eteenpäin kohti Odessaa. Busseja ei ole, juna löytyy 2 tunnin päästä. Ostan lipun härkävaunuun. Chernigievin ja Kiovan väli on kolme ja puoli tuntia, jonka nukun polsterilla sikeästi. Kanssamatkustajat herättävät minut pääteasemalla.

Matka Kiovasta Odessaan alkaa. Uusi juna, nyt on hyttikin. Nukun senkin matkan sikeästi. Odessassa olen kello 5 aamulla ja paraati Odessassa alkaa kello 11.00. Ehdin.

Odessan lesketkin itkevät ja kulkevat kukkien kanssa koko päivän. Sota ja muistot.

============================================================================

Sirpa Minkkinen toimii NORDIssa suunnitelijana. Hän on ollut kevään aikana Pietarissa avustamassa LUTin henkilöstöä Venäjään liittyvissä asioissa.

Tapahtumajärjestäjänä EU−Venäjä-yhteistyön ytimessä

Kevät on ollut NORDISSA kiireistä aikaa. Luonnon vihertyessä olemme vahvasti tukeneet Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) tiedekuntia ja osastoja erilaisten projektihakemusten tekemisessä.

Olemme myös aloittaneet työn LUT:n Venäjä-osaamisen esiin tuomiseksi entistäkin vahvemmin.  Mielestämme NORDI on LUT:n erilaisten Venäjään liittyvien toimien ja henkilöiden yhdistäjä ja yhteistyön edistäjä. NORDI mahdollistaa, edistää ja toteuttaa tutkimukseen ja tieteen tekoon liittyviä tapahtumia ja toimia yliopiston EU−Venäjä-yhteistyön ytimessä.

Toukokuun loppu on suurten tapahtumien aikaa. Perinteisesti NORDI on toukokuussa järjestänyt oman ison NORDI-seminaarinsa. Asiantuntevien puhujien ja hyvien toimivien järjestelyjen ansiosta seminaarimme on vuosien saatossa saanut erittäin hyvää palautetta kävijöiltään. Vuonna 2010 varsinaista Nordi-seminaaria ei kuitenkaan enää sellaisenaan järjestetty.

Sen sijaan viime keväänä NORDI ja sen väki kantoi oman kortensa kekoon Lappeenrannan kaupungin järjestämään, ensimmäiseen EU−Venäjä-innovaatiofoorumiin ja erityisesti sen avajaispäivään, joka järjestettiin LUT:lla. Kyseinen päivä on jäänyt mieleeni erityisesti siinä mielessä, miten hienosti − ja kuitenkin ruohonjuuritasolla − yhdistimme voimamme ja saimme aikaiseksi näyttävän päivän, jonka aikana runsaslukuinen innovaatiofoorumin osallistujajoukko pääsi tutustumaan kansainvälisen yliopistokaupungin kansainväliseen yliopistoon.

Samaan aikaan viimekeväisen EU−Venäjä-innovaatiofoorumin kanssa LUT isännöi kansainvälistä virtuaalisuunnittelun IMSD 2010-konferenssia, joka toi Lappeenrantaan 250 huippututkijaa 35 eri maasta ympäri maailmaa. Näiden kahden foorumin yhteensattuma teki tunnelmasta yliopistolla tuona päivänä , 25. toukokuuta 2010, vielä tuplasti kansainvälisemmän.

Nyt toukokuussa 2011 Lappeenrannan kaupunki järjestää järjestyksessään toisen EU−Venäjä
-innovaatiofoorumin. Tällä kertaa yliopistomme rooli on ollut lähinnä asiantuntemuksen antaminen ohjelman ideointiin ja foorumin markkinointi LUT:n omissa verkostoissa.  Viime vuoden tapaan esimerkiksi LUT:n opiskelijoita on valjastettu avustamaan foorumiin akkreditoituvia tiedotusvälineitä ja vieraita. Lisäksi LUT on antanut tilojaan käyttöön innovaatiofoorumin pre-konferensseihin tiistaina 24. toukokuuta 2011.

Yksi pre-konferensseista on järjestyksessään toinen FRIU:n eli Suomalais-venäläisen innovaatioyliopiston tieteellinen konferenssi (The 2nd Finnish-Russian Innovation University, FRIU, Scientific-Practical Conference). NORDI:n henkilökunta vastaa konferenssin käytännön järjestelyistä sataprosenttisesti. Konferenssi tuo yhteen eurooppalaisia ja Venäläisiä yliopistoja ja yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita verkostoitumaan tekniikkaan, talouteen tai muotoiluun liittyvien innovaatioiden aloilla.

FRIU-konferenssissa kuullaan eri alojen asiantuntijoiden mielenkiintoisia puheenvuoroja (katso tarkemmin www.lut.fi/friu), ja konferenssiin osallistuvilla vierailla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa. NORDI vastaa konferenssin käytännönjärjestelyistä eli järjestämme puitteet ja näin mahdollistamme eurooppalaisten ja venäläisten tutkijoiden tapaamisen. Näin myös edistämme tieteellisen tutkimuksen tekemistä. Päivän aikana tuomme seminaarissa vahvasti esille myös LUT:n Venäjään liittyvää osaamista.

Samanaikaisesti FRIU-konferenssin kanssa LUT:lla järjestetään myös ICT-alan pre-konferenssi, jonka aamupäivän ohjelma on ollut yliopistomme vastuulla. Tuolloin puhutaan IT-alan standardoinnista. NORDI:n tehtävänä kyseisen pre-konferenssin toteuttamisessa on ollut saattaa eri toimijat yhteen.

Eli kuten kaikesta näkee  – ”Nordi makes things to happen !” eli mottomme mukaan toimimme aktiivisesti konkreettisen EU−Venäjä-yhteistyön ytimessä.

teksti: Leila Armila, NORDI, kehityspäällikkö

KEVÄÄN MERKKEJÄ PIETARISSA

Viime keväänä vaihdossa ollessani melkein hämmästelin, kuinka paljon vauhdikkaammin kevät eteni Pietarissa kuin Etelä-Suomessa, vaikka näin lähellä sijaitaan. Myös tällä hetkellä Pohjolan Venetsian kanaalit sulavat hyvää vauhtia. Pientä takapakkia kevään tuloon toivat toissa viikon räntäsateet. Mutta varmasti kohta myös työmiehet Suomi-talon edessä voivat hakata mukulakiviä ilman pipoja. Pietarin ydinkeskustan Bolshaya Konyushennaya -kadusta, jossa Suomi-talo LUT:n ja muiden suomalaisten edustustot toimistoineen sijaitsevat, ollaan parhaillaan rakentamassa kävelykatua. Työt aloitettiin viime syksynä ja kävelykadun valmistumisesta liikkuu kahdenlaisia huhuja. Katsotaan, josko kävelykadulla pääsee kävelemään törmäämättä työmiehiin vielä tämän vuoden puolella.

Itselläni on ollut ilo saada tehdä ja kokea monenlaisia asioita Suomi-talolla ja Nordissa: lähtien Nordin sivujen päivityksistä Pietarin yliopistojen rehtoreiden nimikirjoitusten keräilyyn. Suomen tasavallan Presidentin tapaamisesta monien erilaisten ihmisten tapaamiseen, niin LUT:n venäläisen partneriyliopiston opiskelijan keskusteluista, toissa viikon Vologdan alueen hallituksen edustajien keskusteluihin Suomen Pietarin Pääkonsulaatissa. Mielenkiintoisissa tapahtumissa olen saanut olla läsnä sekä osaltaan järjestämässä, lähtien Suomi-talon eri edustustojen avajaisista viime viikon FRIU (Finnish-Russian Innovation University) kokouksen järjestämiseen.

LUT:n toimesta on järjestetty pari omaakin tapahtumaa Suomi-talolla. Viime vuoden puolella FRIU:n ryhmä kokoontui Suomi-talolla, jolloin ensimmäisen kerran hyödynsimme Suomi-talon uudistettuja, ajanmukaisia kokoustiloja. Sen jälkeen LUT:sta tehtiin yhteisjuttu Aalto-yliopiston kanssa Venäjän Aika -lehteen. Artikkeli on luettavissa viime vuoden viimeisestä numerosta. Ja katsotaan mitä kaikkea mielenkiintoista kevät tuo tullessaan…

*************************************************************

Henri Malkki

FRIU: what you could find in this word?

I started to work for LUT and NORDI since last year, August and already during the first month I understood that I have found the place where there is very interesting and at the same time very challenging work. I would say that I started to respect all Finnish people which try to work with Russian market, study it, negotiate with Russian people, managing common projects. It’s possible to read about Russia, participate courses about this market and absolutely another thing is to work in this field, “building the bridge between EU and Russia, Finland and Russia” and I’m very proud that LUT and NORDI has the most important role in this!

Currently we have and support one of such projects as FRIU (Finnish-Russian Innovation University). You could ask what is the role of such university, why we try to develop this and what is the future of this network? Like you have already understood, this is the innovation university which combines technologies, business and design as the main areas of expertise. Also, this is the network or alliance between Finnish and Russian universities which creates opportunities for most effective and productive work in common research projects, educational and training programs. This is very young university with 3 years of history but already with some results such as common applications for several funding programs, training programs in the field of innovations for Russian groups, seminars and conferences.

During this spring we are planning to organize FRIU conference as pre-conference to EU-Russia Innovation Forum. This would be good opportunity for FRIU network to attract more highly respected participants of forum which could give us their recommendations and advices for further development of this alliance!

If you go to NORDI’s website you can find that currently FRIU includes only 6 universities from Russian side (from St. Petersburg) and 3 universities from Finland. But this network “Innovation University” started to be famous and popular in Russia and more and more universities would like to be the part of it. What is the interest for them from such membership? This is not the secret for the whole world that Finnish education is the best now internationally and Russian education has many reforms and changes nowadays. The opportunity to get advice from Finnish universities, participate in short-term training programs in Finland, create common master programs in the special field are just the minimum for FRIU participants!

If you permit me to dream a little bit, I would say to you that FRIU could in one day include Russian universities from different parts of this country (St. Petersburg, Moscow, Ural area, Siberia, etc.), majority of Finnish universities and such alliance will be open minded and creative with new innovative ideas not only in the field of education, but also in business, technologies and of course, design!

And NORDI is trying to do all the best in order my dreams come true!;))

With very warm wishes,

Katja

===================================================================
Katja Novikova is working as a reasearch director at Nordi.

Venäjä osaamista kartuttamassa

Olen nyt reilun vuoden ajan saanut tehdä työtä mielenkiintoisessa kansainvälisessä ympäristössä – Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskuksessa, Nordissa. Työ täällä on tuonut eteeni itäisen naapurimaamme ja sen erityispiirteet sekä mahdollisuudet. Kuten kansainvälisyydestä vastaava vararehtorimme Minna Martikainen toteaa: ”Venäjä ja sen markkinoiden ymmärtäminen ovat LUT:n kansainvälistymisen keskeisiä elementtejä.  Meillä LUT:ssa tarvitaan lisää osaamista Venäjästä ja venäläisestä toimintaympäristö.”

Minulla on ollut tilaisuus osallistua LUTin koulutus- ja kehittämiskeskuksen järjestämään Kansainvälinen Liiketoiminta Venäjällä opintokokonaisuuteen Kurssi tarjoaa  mm. ”paitsi kattavan läpileikkauksen kansainvälisestä liiketoiminnasta venäläisessä toimintaympäristössä, myös tarkkaa tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat yrityksen menestymiseen globaalissa toimintaympäristössä.” (katso http://developmentcentre.lut.fi/koulutukset.asp?kid=780).

Eräällä kurssilla yhtenä kurssilukemistona käytimme Simon Erik Olluksen vuonna 2008 ilmestynyttä Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) raporttia ”Venäläinen kapitalismi ja Suomi”. Raportissaan Ollus mielestäni kuvailee hyvin venäjäosaamista: ”venäjäosaamisen ydin on loppujen lopuksi kyky ymmärtää ja ennakoida Venäjän kehitystä ja sen vaikutusta Suomeen. Osaaminen lähtee asenteesta ja sen voisi luonnehtia koostuvan kahdesta komponentista: ymmärtämisestä ja aktiivisuudesta. Ymmärtäminen on mm taitoa tarjota omaa erityisosaamista aloilla, joista on hyötyä venäläisillä tahoilla. Aktiivisuus tarkoittaa kykyä ja uskallusta toimia Venäjän ja venäläisten kanssa.”

Tämä koulutus on jo tähän mennessä (kurssit ovat nyt puolivälissä) antanut minulle hyvän yleiskuvan Venäjästä globaalissa markkinataloudessa sekä mm. valottanut Venäjän muuttuvan toimintaympäristön haasteita ja mahdollisuuksia. Koulutus auttaa minua suoriutumaan paremmin haasteellisissa työtehtävissäni kasvattamalla henkilökohtaista ymmärrystäni Venäjästä ja Venäjän markkinoiden erityispiirteistä. Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kulttuurin ja maan ymmärtäminen helpottaa yhdessä tekemistä ja auttaa ymmärtämään toisinaan hyvin erilaisia tapoja käsitellä asioita.

Olen myös voinut ylpeänä todeta, että yliopistostamme löytyy erittäin korkeatasoista Venäjä osaamista. Luennot ovat olleet todella mielenkiintoisia. Aihepiirit ovat antaneet paljon yleistietoa, mutta tuoneet esille myös uusinta tutkimustietoa. Omia luennoitsijoitamme ovat täydentäneet alan erityisosaajat yhteistyöyliopistoista ja yritysmaailmasta. Mielenkiintoa on toki lisännyt myös aikuisopiskelun suoma etu: kurssilaisten omat kokemuksen ja näkemykset, joista olemme saaneet syntymään hyviä keskusteluja kurssipäivien aikana.

Vielä on edessä joitakin uusia kursseja. Seuraavaksi menemme opiskelemaan muutamaksi päiväksi Pietariin.  Pääsemme kartuttamaan Venäjä osaamistamme autenttisessa ympäristössä eräässä Venäjän suurimmista ja vanhimmista yliopistoista, Pietarin valtion yliopistossa.

==================================================================================

Kirjoittaja Leila Armila on LUTin tietojohtamisen aikuismaisteriohjelman  "kasvatteja" ja nykyään töissä Nordissa kehityspäällikkönä.

LUT Suomi- talolla

LUT on läsnä Suomi-talolla Pietarin metropolissa. Pietarin Suomi-talo on suomalaisen kulttuurin, tieteen ja elinkeinoelämän kohtauspaikka Pietarissa. Täällä toimii monien eri suomalaisten toimijoiden edustustoja, mm. kaupunkien edustustoja, Finpro, Finnvera, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Isku Interior, OP Pohjola, jne. Suomen Pietarin instituutti, jonka sijaitsee LUT:n toimistoa kerrosta ylempänä, vastaa tällä hetkellä talon hallinnosta Pietarissa. Instituutti edistää suomalaista ja venäläistä kulttuuri- ja tiedeyhteistyötä. Ylhäällä instituutin tiloissa on erilaisia näyttelyitä sekä ylimmässä kerroksessa instituutin yhteydessä toimii myös kirjasto.

Suomi-talolla toimii myös Pietarin suomalainen koulu. Muista Suomen yliopistoista Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen ja CEMAT-tutkimuskeskuksen (The Center for Markets in Transition) yksikkö toimii LUT:n kanssa Helsinki-keskuksen tiloissa Suomi-talolla. Helsinki-keskus edustaa Helsingin, Tampereen ja Kotkan kaupunkeja. Ylipäänsä Suomi-talon tapaista keskittymää ei muilta mailta Pietarista löydy, joten siten täällä olevat suomalaiset voivat ylpeinä pitää maamme lippua korkealla.

Suomi-talo ja siten myös LUT ovat hyvillä paikoilla täällä Pietarin keskustassa. Suomi-talo, tai sen rakennus, joka on osa yli 160 vuotta vanhaa kirkkokartanoa, on käynyt läpi pitkän saneerauksen. Tuloksena ovat varsin edustavat tilat, joissa täällä olevien toimijoiden kelpaa työskennellä. Meillä LUT:lla on toimisto, jonka jaamme Finnveran kanssa.. Sen lisäksi käytössämme tyylikäs neuvotteluhuone. Sitä onkin jo käytetty  hyödyksi viime syksynä. LUT:lla on Suomi-talolla nyt myös käytössä kaksi studioasuntoa, joita pystytään tarjoamaan majoitusratkaisuina Pietarissa, esim. täällä vieraileville tutkijoille. Asuntojen toimivuutta testasimmekin viime viikolla. Muutamia hienosäätöjä lukuun ottamatta niihin kelpaa tarjota majoittautumaan.

 Lisää itse LUT:n toiminnasta Suomi-talolla, tapahtumista sekä kaikesta mahdollisesta Lappeenrannan ja Suomi-talon välillä kevään aikana voitte lukea vielä tulevissa blogi tarinoissa. Itse Suomi-talosta, mm sen historiikista, viime vuoden tapahtumista, toimijoista löytyy lisää Suomi-talon kotisivuilta:

http://www.suomi-talo.fi/

___________________________________________________________________________
Kirjoittaja Henri Malkki on LUTin opiskelija, joka on kevään töissä Nordissa tutkimusapulaisena ja myös tavattavissa Suomi-talossa.